KANSAINVĂ„LISET ORGANISAATIOT

KANSAINVĂ„LISET ORGANISAATIOT



Mikä on kansainvälinen järjestö?

Valtio, sorto, etu- ja ammattiryhmät, poliittiset puolueet ja näkemykset maailmassa; Ne ovat ammattiliittoja, jotka on perustettu lisäämään valtaansa ja saamaan muut toimijat hyväksymään toiveensa ja vaatimukset kansainvälisten suhteiden toimijana. Nämä organisaatiot ja rakenteet sijoittuvat toiseksi kansainvälisten suhteiden toimijoiden ulottuvuudessa.
Muinaisessa Kreikassa perustetut yhteiskunnat, joilla oli joitakin tehtäviä uskonnollisilla alueilla, ovat ensimmäisiä esimerkkejä organisaatiosta. Nykyisten kansainvälisten järjestöjen perustaminen tuli kuitenkin esiin Napoleonin sotien jälkeen. Se alkoi Rein -joen komissiosta, joka perustettiin sodan lopussa Wienin kongressin kanssa vuonna 1815. Nykyään järjestöjä on noin 400.
Kansainvälisten järjestöjen luokittelu
kansainväliset järjestöt; luokiteltu sen koostumuksen (yleismaailmallinen, alueellinen), tehtävän (kulttuurinen, tieteellinen, sotilaallinen, poliittinen, terveys, taloudellinen) ja auktoriteetin (kansainvälinen, ylikansallinen) mukaan.

Kansainvälisten järjestöjen rakenne

Kansainvälisissä järjestöissä; Organisaatioilla pitäisi olla tiettyjä ominaisuuksia. Näiden ominaisuuksien perusteella; Perustason tasolla sen on ilmennettävä vähintään kolmen valtion yhteistä tarkoitusta. Jäsenyyden on oltava luonteeltaan yksilöllistä tai kollektiivista, ja sillä on täysi oikeus myöntää se vähintään kolmesta maasta. Toinen artikkeli on perussopimus, jonka pitäisi muodostaa muodollinen rakenne, jossa jäsenet voivat järjestelmällisesti valita hallintoelimensä ja virkamiehensä. Kaikki virkamiehet eivät kuitenkaan saa kuulua saman kansalaisuuden omaaviin henkilöihin pidempään kuin tietyn ajan. Talousarvion osalta vähintään kolmen valtion pitäisi osallistua täysimääräisesti. Eikä sitä kannata pyrkiä voittoon. Toinen seikka, joka kansainvälisellä järjestöllä pitäisi olla, on se, että esityslistalle kuuluva asia on ilmaistava selkeästi.
Vaikka kansainväliset järjestöt ovat erilaisia ​​kuin valtiot, on joitakin kohtia, jotka selventävät tätä eroa. Esim; Ei ole olemassa ihmisyhteiskuntaa, jossa hän olisi täysin pätevä ja jolla olisi kansallisuussidos. Toinen asia liittyy kansainvälisten järjestöjen tilaamiseen. Ei ole valtaa pakottaa ketään noudattamaan näitä päätöksiä.
Kansainvälisten järjestöjen syntyminen tapahtuu sitä vastoin, kun jäsenvaltiot ovat vakuuttuneita tästä asiasta. Toinen organisaatioita koskeva kohta liittyy organisaatioiden oikeushenkilöllisyyteen. Kansainvälisen järjestön oikeushenkilöllisyys on rajoitettu organisaation tarkoituksen puitteissa.

Jäsenyys kansainvälisissä järjestöissä

Jäsenyys tapahtuu kahdella tavalla. Ensimmäinen on se, että järjestön perustamisen ja perussopimuksen allekirjoittaneita valtioita kutsutaan perustajajäseniksi tai pääjäseniksi. Toinen on se, että myöhemmin liittyneitä valtioita kutsutaan jäsenvaltioiksi.
Yksi kansainvälisten järjestöjen perusperiaatteista on, että se perustuu jäsenvaltioiden tasa -arvon periaatteeseen. Toisin kuin tämä tilanne, perustajajäsenen tai joidenkin jäsenvaltioiden äänet voivat kuitenkin estää päätöksentekoprosessia. Samaan aikaan organisaatioiden hyväksymis-, erottamis- ja erottamisolosuhteet voivat muuttua ja vaihdella organisaatioissa. Pääsy jäsenyyteen tapahtuu yleensä jäsenyysvaatimusten täyttävien ehdokasmaiden hakemusten käsittelyssä ja hyväksymisessä.
Toinen asia tässä asiassa on se, että organisaation jäsenyys ei edellytä osallistumista järjestön toimintaan. Toisin sanoen he voivat osallistua tutkimuksiin tarkkailijan asemalla. Nykyään kansainvälisten järjestöjen jäsenyyttä pidetään parannuksena monilla valtioilla turvallisuuden, talouden ja yhteistyön kaltaisilla aloilla; Voimakkaiden valtioiden kannalta tätä tilannetta pidetään mahdollisuutena vahvistaa valtaansa.

KANSAINVĂ„LISET ORGANISAATIOT

Organisaatiot on jaettu kansainvälisiin ja alueellisiin. Katsomaan joitain niistä;
Afrikan unioni (AU)
Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (ETYJ)
Amerikan osavaltioiden järjestö (OAS)
Andien talousyhteisö
Aasian ihmisoikeuskeskus
Aasian kehityspankki
Aasian ja Tyynenmeren talousyhteistyö (APEC)
Euraasian talousyhteisö (EURASEC)
Euraasian patenttijärjestö (EAPO)
Euroopan unioni (EU)
Euroopan neuvosto (COE)
European Patent Institute (EPI)
Itsenäisten valtioiden liitto (IVY)
Sitoutumattomien maiden liike (NAM)
Itämeren valtioiden neuvosto (CBSS)
Länsi -Afrikan maiden talousyhteisö (ECOWAS)
Länsi -Euroopan unioni (WEU)
Yhdistyneet kansakunnat (YK)
Alueellinen yhteistyöneuvosto
CERN (Euroopan ydintutkimusjärjestö)
Itä -Afrikan valtioiden yhteisö (EAC)
Itä- ja Keski -Afrikan yhteismarkkinat (COMESA)
Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN)
Pysyvä välimiesoikeus (PCA)
Maailman tullijärjestö (DGO)
Maailman kauppajärjestö (WTO)
Taloudellisen yhteistyön järjestö (ECO)
G20
G3
G4 -lohko
G4-maat
G77
G8
Kahdeksan kehitysmaata (D-8)
Elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)
Globaalit julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet (GPPP)
GUAM
Etelä -Afrikan tulliliitto (SACC)
Etelä -Afrikan kehitysyhteisö (SADC)
Etelä -Amerikan kansojen liitto (CSN)
Etelä -Amerikan kansakuntien liitto (UNASUR)
Etelä -Aasian alueellinen yhteistyöjärjestö (SAARC)
Etelä -Aasian yhteinen ympäristöohjelma (SACEP)
Eteläiset yhteismarkkinat (MERCOSUR)
Etelä -Tyynenmeren geotieteiden komissio (SOPAC)
Kaakkois -Aasian valtioiden liitto (ASEAN)
Kaakkois -Euroopan yhteistyöprosessi (SEECP)
Turvallisuusyhteistyökeskus (RACVIAC)
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD)
Islamilaisen yhteistyön järjestö (OIC)
Mustanmeren talousyhteistyöjärjestö (BSEC)
Karibian valtioiden liitto (KDB)
Persianlahden yhteistyöneuvosto (GCC)
Pohjois -Amerikan maiden vapaakauppasopimus (NAFTA)
Pohjois -Atlantin sopimusjärjestö (NATO)
Latinalaisen Amerikan ja Karibian valtioiden liitto (CELAC)
Organisaatio täydellisestä ydinkokeiden kieltosopimuksesta (CTBTO)
Ydinenergiavirasto (NEA)
Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisö (CEEAC-ECCAS)
Keski -Amerikan integraatiojärjestelmä (SICA)
Tyynenmeren saarivaltioiden kauppasopimus (PICTA)
Tyynenmeren saarivaltioiden sopimus lähempistä taloussuhteista (PACER)
Tyynenmeren saarten alueellisten järjestöjen neuvosto (CROP)
Öljynviejämaiden organisaatio (OPEC)
Portugalilaisten maiden yhteisö (CPLP)
Reinin merenkulun keskuskomissio (CCNR)
Shanghain yhteistyöjärjestö (SCO)
Turkin valtioiden ja yhteisöjen ystävyys-, veljeskunta- ja yhteistyökongressi
Turkinkielisten maiden yhteistyöneuvosto (turkkilainen neuvosto)
Turkkilaisen kulttuurin kansainvälinen järjestö (Türksoy)
Amnesty International (AI),
Kansainvälinen painojen ja mittojen toimisto (BIPM)
Kansainvälinen rautatieliitto (UIC)
Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF)
Kansainvälinen oikeudellisten toimenpiteiden järjestö (OIML)
Kansainväliset ja alueelliset järjestöt, kuten Kansainvälinen oliivineuvosto (IOC), ovat järjestöjä.



Saatat myös pitää näistä
kommentti